tiistai 12. toukokuuta 2009

Terveellistä näpertelyä polkan tahtiin...?

Uskon ja toivonkin, että suurin osa Elonkehän lukijoista toteuttaa ruokaostoksillaan syväekologista ajattelua ja monet ovat myös pyrkimyksissään omavaraisuuteen jo pitkällä. Emmaliisa -palstalta ovat veteraani- elonkehääjät varmasti lukeneet monet hyvät neuvot ja niistä ideoita saaneet. Lähdin kirjoittamaan tätä esseetä omista lähtökohdistani ja sanani massoille suunnatakseni, vaikka toki ymmärrän, että Elonkehästä sanani eivät välttämättä kovin pitkälle kiiri. Jostain on kuitenkin aloitettava. On helpompi kirjoittaa sananvapautta tuntien, kun tietää, että ei saa palkkiota.
Kuulun ryhmään nuori/tyhmä, kaupungissa kasvanut ja nykymenoa kohtaan kriittisyyttä enenevässä määrin tunteva. Tiedän, että meitä on monia sellaisia, jotka ovat sivistyneitä, korkeasti koulutettuja jopa, älykkäitäkin – jotka haluaisivat tehdä OIKEIN. Elintarvikkeiden suhteen neuvoja ekokulutukseen on saatavilla, vaan on etsittävä tosissaan niitä löytääkseen. Jogurtti – ja energiajuomien pariin eksyy merkittävästi helpommin, kuin esimerkiksi Kikherneiden tai maustamattoman Yofun. Valojen sammuttelua ja nopeita suihkuja moni jo toteuttaa. Ostin itse Kamputseasta ”Lets Bathe together” t-paidan, eli kylvetään yhdessä ”iskulauseella” varustetun vaatekappaleen, jonka HYVÄÄ -tarkoittava idea on pelastaa maailma siten, että ( pariskunnat ) kylvetään yhdessä, säästetään siten vettä. Jaloa, vaan ei kovin tehokasta -NÄPERTELYÄ. Jokaisen matkustavan pitäisi olla velvoitettu kertomaan matkan jälkeen kokemuksistaan DIA- esityksin ainakin 200 kaverilleen, jos näin voitaisiin estää muutamaa henkilöä hakeutumasta samaan paikkaan itse. Tiedämme, että paidan ostaminen ei merkittävästi auttanut. Tiedämme myös, että kotona yksin kynttilän valossa istuminen ei juuri auta muita kuin itseä. Olen ottanut tehtäväkseni selvittää, miten ekologista on syödä luomua, soijaa ja tofua, ym. muita niin sanottuja ekologisesti kestävää kehitystä tavoittelevia elintarvikkeita. Tiedän toistaiseksi asiasta aika vähän, joten toivon PALAUTETTA, apua, kaikkea mahdollista tietoa asian tiimoilta. Me emme kuitenkaan kaikki voi muuttaa maaseudulle kasvattamaan porkkanoita, vaikka itse niin haluaisinkin tehdä. Uutta kaupunkisukupolvea tulisi kannustaa luomuruuan ja liikunnan pariin, eroon konsolipeli – riippuvuudesta ja muista tasapäistymis-rituaaleista. Hiihto on hieno laji, itse hiihdin talven aikana 200 km, 10 vuoden tauon jälkeen. Voin vakuuttaa, että olo on nyt parempi, kuin jos en olisi hiihtänyt lainkaan. Avanto oli myös ”mukava” uusi tuttavuus.
Palaan tässä kirjoituksessa vielä 11. Hetki – seminaarin antiin. Seminaarissa käytettiin usein sanaa NÄPERTELY suhteessa ilmastonmuutoksen vaikutuksen ehkäisykeinoihin. Jostain syystä närkästyin tästä kovasti. Nyt yritän purkaa ja analysoida tuntojani ja sitä kautta perustella oman näpertelyni kauaskantoisia ja eheyttäviä vaikutuksia, joiden toivon esimerkkien kautta leviävä etäälle ja laajasti. Olen nimittäin täysin vakuuttunut, että omat testitulokseni voivat kannustaa myös muita ihmisiä kokeilemaan elämänmuutosta. Kaikki me olemme kuitenkin siitä yhtä mieltä, että syöminen on tärkeää, välttämätöntä siis. Lisäksi monet ovat varmoja siitä, että olemme mitä syömme. Suosittelen tässä samalla kuuntelemaan Otto Ilmari Hotakaisen säveltämän näpertelypolkan.
Olen ollut kananmunia ja maitotuotteita silloin tällöin syövä kasvis-syöjä 15 vuotta. Luovuin lähes kokonaan maitotuotteista, kun muutin Mäntyharjulle vuoden vaihteessa. Syön edelleen taloussuklaata. Syntien määrä on vakio, väittävät. Kävin Helsingissä vanhassa kodissani kolmen kuukauden maidottomuuden jälkeen huomatakseni, että entinen kotini haisi lievästi sanottuna omituiselle. Aivan kuin joku olisi unohtanut juuston pöydälle minun poissaoloni ajaksi. Olen usein miettinyt, miltä me länsimaalaiset haisemme maitotuotteita välttelevien, tofua ja soijaa popsivien Aasialaisten mielestä. Hajun muisto saa minut mitä luultavimmin pysymään vielä pitkään LUOMU -soijan käyttäjänä. Soijaa käyttäessä on ehdottoman tärkeää varmistua sen muuntogeenittömyydestä, eli että tuote on LUOMUA, siis mikäli haluaa välttyä syömästä GMO-ruokaa
Monet skeptikot ihmettelevät miten minulla on varaa ostaa kauramaitoa ja yofua, eli tofu - jogurttia? Olen vakuuttunut ja itse huomannut käytännössä sen, että hieman hintavampi, mutta eettisesti ja ympäristö-”poliittisesti” laadukkaampi tuote maistuu paremmalta, koska sitä arvostaa sen sisältämien arvojen takia, jolloin sitä ei myöskään ahnehdi, osittain sen kalliimman hinnan, osittain omien varantojen niukkuuden takia. Eräs minua nuorempi valistuneen oloinen henkilö väitti minulle, että luomu on huijausta, että se on yritysten keino saada samasta tuotteesta enemmän voittoa. En ollut pysyä housuissani. Voiko tuo olla totta!? Jos koko nuorempi sukupolvi uskoo tuon todeksi, ei luomun tulevaisuus vaikuta kovinkaan valoisalta. Nykynuoriso ei tunnu kannattavan kasvis-syöntiä. Miksi ei?
Aiemmin höyläsin halpaa juustoa kolmesta kuuteen siivuun leivän päälle, ihan vain siksi, että kermajuustoa sai kilon kuudella eurolla. Se on vasikalta pois ja lehmä lajinsa edustajana on tuon takia ikuisesti vangittu ja riistetty palvelemaan ihmisen yhä totalitaarisempia vaatimuksia. Koiranomistajille terveisiä! Miksi ette syö lemmikkejänne? Onhan kotieläin ”kotieläin”. On käsittämätöntä että Brasilialainen lehmä maksaa suomalaiselle puolet vähemmän kuin suomalainen lehmä. Lehmät siis lentävät? Geenimuunneltua rehua syövät molemmat, elleivät ole LUOMUA. Ensin sinua sorretaan, sitten opit itse sortamaan. Tuo elämänohje tuntuu pätevän vuosisadasta toiseen. Soijaviljelmät ovat käsittääkseni myös ongelmallisia, aiheuttavat köyhien maanviljelijöiden pakkosiirtoja, eroosiota, ynnä muuta kaikkea pahaa, joista emme saa tietoa muuta kuin tonkimalla, kiitos riistokapitalistisen länsimaailmankaikkeutemme...
Kaikki ”vihreät” organic/luomu- yhtiöt eivät varmasti ole täysin ”puhtaita”. Siitepölyn kautta kuulemma GMO siirtyy myös luomutiloille...
Eläinten alistaminen ihmisten tarpeiden tyydyttämiseksi, aiheutettuja kärsimyksiä halveksien on kuitenkin laajuutensa takia niin hirvittävä synti koko ihmisrodun kantaa, että jokainen viipale tofua leipäni päällä on mielestäni lähes sankarillinen teko kun tiedän, että tuo leipä ei ole minun kitaani kadotessa aiheuttanut kärsimystä kenellekään, vai onko sittenkin? Vedestä käydään jo sotia...
Tottumuksista ja käytännöistä, sekä standardeista ja vakioista pitäisi keskustella enemmän. Ihminen on tapojensa orja. Jokaisen tavan muuttaminen on askel kohti suurempaa tietoisuutta ja ymmärrystä omasta itsestään sekä ympäröivästä maailmasta. Pakasteruuista luopumisella suomalaisten terveys kohenisi merkittävästi ja voitaisiin jättää rakentamatta se ydinvoimalakin. Tupakan polton lopettamiseen minua kannusti työtoverin kiusoittelu. Hän oli sitä mieltä, että minusta ei ole siihen, lopettamaan. Osoitin hänen olevan väärässä. Sitten innostuin jatkamaan kokeilua muihinkin turhiin kulutustottumuksiini. Kaiken turhan pois karsiminen elämästä on syväekologinen elämänasenne, buddhalaisuudella höystettynä voisi kai saavuttaa mitä mieluisimpia mielentiloja, vaan pysytäänpä asiassa. Kaikki elämää halveksiva teollisesti tuotettu ruoka on mielestäni turhaa. Ihmisen turhamaisuus on luultavasti suurin yksittäinen voimavaramme, laiskuus seuraa perässä hyvänä kakkosena. Kirsi Virtanen paasasi ohjelmassaan Yle radio 1:ssä( viikolla 15 ) suomalaisen makkaran raaka-aineista, ja hehkutti saksalaista täyslihamakkaraa. Mikäli kaikki suomalainen makkara ei sisältäisi 50 prosenttisesti sian pippeleitä, poskia ja päänahkoja, makkaraa ei riittäisi kaikille, lihaan verrattavissa oleva aines päätyisi roviolle ja makkara valmistettaisiin brasilialaisista bodari-lehmistä.
Nyt meidän tulisi opetella luopumista. Google – haut pitäisi lopettaa lailla. Blackle.com on jo yritys parempaan, luomu – kasvis -reseptejä etsiessäkin. Suosittelen sitäkin, vaikka se on sitä näpertelyä. Jokainen Google - hakukomento kuluttaa energiaa/sähköä yhtä paljon kuin energiansäästölamppu tunnin aikana, väitti HS:t helmikuussa 2009.
Maailma "kehittyy" ja business jyllää sillä perusajatuksella, että ihminen ei pysty olemaan paikallaan, tekemättä mitään. Kapitalistinen systeemi siis houkuttelee meitä mainosten avulla mitä erilaisin keinoin kuluttamaan, nykyään ovelasti niin, että luulemme jopa olevamme älykkäitä kuluttajia, vaan kaiken aikaa tuhlaamme luonnonvaroja johonkin täysin triviaaliin, kuten Youtube:n katseluun ,sähköpostien lukemiseen, kiireen ylläpitämiseen, jogurttijuomamainoksien tuijotteluun. Miksi? Miksi ihmeessä kaikki vihannekset pitää punnita itse, varustaa MUOVIpussilla ja viivakoodilapulla? Olenko jotenkin älykkäämpi, kun osaan punnita itse ostokseni. Hinnoittelussa pitäisi palata keskiarvon käsitteeseen, jotta päästäisiin eroon turhista pilkuista ja senteistä, sekä ylimääräisistä pakkauksista ja hintalapuista. Kirjassa Remaking the Way We Make Things, jonka ovat kirjoittaneet amerikkalainen arkkitehti William McDonough, sekä saksalainen kemisti Michael Braungart, kerrotaan esimerkiksi elintarvikepakkauksista, jotka liukenevat veteen, tai sulavat
( pakasteille ) ja muuttuvat vedeksi lämmetessään. Nämä pakkaukset voivat myös sisältää jonkin kasvin siemeniä, joten maastoon päätyessä niistä olisi hyötyä ilmakehälle, ekosysteemille, ihmiselle. Niiden valmistaminen tietysti kuluttaa myös energiaa. Kuinka paljon, verrattuna siihen vahinkoon, jota nyt aiheutamme?
Tarvitsemme ekologisia vaihtoehtoja, ja hyvin toimeentulevien valistus/käännätys - työtä, heidät pitää saada ajattelemaan, että syväekologia on trendikästä sekä älykästä, koska älykkyys on seksikästä. Jertta Blomstedt sanoi Yle radio Yhden keskiviikko- kolumnissaan ( viikolla 10 ), että on seksikkäämpää seurata katastrofien syntymistä, kuin estää niitä tapahtumasta. En ole edes uskaltanut katsoa, mitä ihmiset työntävät ostoskärryissään, kun olen käynyt tekemässä omia ostoksiani, kerran viikossa, kaikki kerralla, - se on mahdollista. En ole nähnyt ihmisiä ostoslappuineen käytävillä pohtimassa hintoja...
Noin. 200 euroa kuluu kuukaudessa minun elintarvikkeisiini. Onko se paljon luomuruuasta? Se tarkoittaa noin 6,5 euroa päivää kohden. En luule olevani muita älykkäämpi tai parempi. En todellakaan usko että maailma pelastuisi, jos kaikki toimisivat niin kuin minä toimin. Usein mielessä kuitenkin käy, että asioiden tulisi muuttua ”edes vähän”. Toivottavampaa olisi täyskäännös. Päätän kliseeseen. Suuri laiva kääntyy hitaasti.

Toni Hautamäki
Kuvataiteen maisteri
tonihau@suomi24.fi
8.4.2009 Mäntyharjulla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti