perjantai 19. huhtikuuta 2013

Kaiken sekoittumisesta

Mitä me tiedämme siitä kun yhteisöt vielä asuivat verrattain kaukana toisistaan ja heimojen tai eliöyhteisöjen välillä tapahtui vain harvoin kohtaamisia. Olisiko ihmislaji enää olemassa ellei ryhmien välillä olisi tapahtunut sekoittumista, lisääntymistä, adaptiota (sopeutumia), eriytymistä ja taas sekoittumista? *** Itse olen useista eri sekoittumisen ilmiöistä jonkin verran huolissani. Kun esimerkiksi työskentelen kuvataiteen ammatissani maalaamalla tauluja, pitää minun hyvin huolellisesti sekoittaa värejä niin etteivät kaikki värit sekoitu keskenään harmaaksi tai ruskeaksi massaksi, josta ei enää saa eri sävyjä eriytetyiksi, palautettua lähtötilanteeseen. Minun on tiedettävä, kun sekoitan, mihin pyrin, ja sen tiedän koska olen kokeillut, ja ennen kaikkea minulle ovat aiemmin kokeilleet kertoneet ’mitä sitten tapahtuu’ -seurauksista. *** Samoin kun teen ruokaa niin vältän eri ruoka-aineiden sekoittamista, tai tarjoilemista yhtenä mössönä, koska mielestäni lautanen (ja siinä tarjolla oleva ruoka) näyttää herkullisemmalta, kun tiedän missä mikäkin sijaitsee. Näin voin säädellä maut suuhuni haluamallani tavalla. Tämä on toki makuasia josta ei voi kiistellä... :) *** Olen myös jonkin verran huolissani maassamme tällä hetkellä meneillään olevasta kaivosteollisuus’buumista’, jossa sellaiset aineet jotka ovat eriytyneet miljoonien vuosien ajan ja löytäneet paikkansa maan sisuksissa, nyt kaivetaan esiin ja melko huolimattomasti päästetään ’ns. ylijäämä’ takaisin luontoon sen enempää murehtimatta mitkä ovat seuraukset. Saati että joskus siivottaisiin omat jäljet pois lähtiessään, niin kuin ympäristöluvassa on sovittu. *** Miksi oikeastaan eri lajit tai aineet eriytyvät ja sopeutuvat. Miksi kaikki maailmassa ei olekaan yhtä ja samaa ainetta? Miksi ihminen ei osaa hallita ja imitoida tuota sekoittamista, ja kun ei kerran osaa, niin pitäisikö olla puuttumatta luonnossa tapahtuvaan ’sekoittumiseen’?! *** Kaiketi sekoittumista, entropiaa tapahtuu siitä syystä että jokin vain menestyy paremmin jossain toisaalla, kuin mitä jokin muu sitten jossain muualla…?! Ihminen tai ’tiede’ ei aina tiedä miten ja miksi, vaikka usein niin luullaankin. Voidaanko (kysyn sinulta, Esko Valtaoja) ottaa se riski että kokeillaan niin kauan kunnes tiedetään kannattiko? Lisäksi olemme olleet onnekkaita, itse asiassa meillä on ollut moukan tuuri, että kaikki maapallolla on juuri niin kuin on. Samanlaista ’tuuria’ ei ihan lähimain ole mistään löydettävissä. Polttoainetta sinne matkustamiseksi ei tule koskaan olemaan riittävästi… Siksi onkin tärkeää että pidämme huolta siitä (emmekä tuhlaa sitä) mitä meillä on nyt ja täällä, siksi mainitsenkin Eskon vastapeluriksi tässä Arne Naessin, (taas kerran) blogitekstissäni. Dada tai Fluxus, sekä fuusiojazz ovat vielä melko harmittomia tapoja sekoittaa asioita, mutta öljyhiekan tonkiminen ja geenimanipuloitu ruoka (viljely, pölytys, torjunta-aineet...) jo hieman huolestuttavampia kokeilemisen muotoja. *** Vapaaherra Hautamäki, Turussa 19.4.2013 *** tonihautamaki.bandcamp.com *** en.wikipedia.org/wiki/Arne_N%C3%A6ss"> *** en.wikipedia.org/wiki/Esko_Valtaoja">

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti