Lauluja (rautalangasta)

Lauluista Olen kirjoittanut lauluja aika monta vuotta. Suomenkielisiä tekstejä tein muistaakseni ensimmäisiä kertoja aikuisiällä vuonna 2000 Limingan taidekouluvuotenani. Liekki oli juuri julkaissut Magionsa. Se vaikutti. (Ohitan tässä nyt punk-kauden, Klamydian osuuden 'kehitykseeni' ja meidän bändin, Kriisikeskuksen vaiheet). Muistan jo silloin kirjoittaneeni epätoivoisesta rakkaudesta. Lauluni keskiössä oli mökkitie ja rakastuminen. Tällainen ei voi tapahtua kuin kesällä, juhannuksen aikoihin ehkä... Tiettyä sellaista 'hiekkatie ja polkupyörä' - tunnelmaa olen kantanut sisässäni näihin päiviin asti. Muistankin nyt kun kyyditsin yhtä tyttöä Valasrannan tiellä 13-vuotiaana. Hän ehkä piti käsiään mun taskuissa... voiko tuollaista unohtaa? *** Monia ilmeisesti häiritsee jos lauluntekijä kirjoittaa liian henkilökohtaisista aiheista. Varsinkin jos ne kertovat eroista ja niihin liittyvistä tunteista, tai riidoista ja väärinkäsityksistä - tai jopa sen toisen osapuolen tyhmyydestä. Minusta se on vain hauskaa - koska kaikki tuo on kuitenkin myös kovin universaalia. (Lähes) kaikki ovat huutaneet rakkautensa kohteelle jossain jumalan hylkäämässä paikassa räntäsateessa keskellä yötä - jostakin täysin mitättömästä asiasta - ja kaikki ovat kai olleet ihastuneita henkilöön jota eivät edes tunne. Ihmismieli on ihmeellinen, mielestäni meidän pitäisi hurrata tälle ihmeellisyydelle (ihmisyydelle) - eikä torjua sen avaamia mahdollisuuksia, vaikka toisinaan toki epätoivoisten rakkauksien lopputulemat voivatkin olla jopa vaarallisia osapuolilleen. Intohimorikoksista en meinannut tässä nyt kirjoittaa - vaan rakkauslauluista, pitäisiköhän palata siihen mistä luulee tietävänsä jotakin..? *** Ihmismieli on niin omituinen ja monituinen. Ikäväkseni olen vain huomannut että ympäristömme tuntuu pyrkivän kahlitsemaan sitä yhä tiukempiin rajoihin tasapäistämällä meidät helposti hallittaviksi jo koululaitoksen ja median (Hallituksen) toimesta. Tarvitsisimme uuden rakkauden kesän (tai kaksi). *** Kun minä kirjoitan lauluja, yleensä alan rämpyttää jotain sointukulkua joka miellyttää sillä hetkellä. Jos sanoja tulee mieleen - kirjaan ne ylös niin nopeasti kuin vain pystyn - ja muistan. Yleensä yritän säilyttää tekstistä sen 'alkuperäisimmän' muodon - enkä poista mitään - en siis juurikaan editoi. Joskus ja usein pyrin myös editoimaan - jalostamaan - vaan se tuntuu vievän minua yhä kauemmas siitä missä olin kun se 'alkuperäinen' luomisen tapahtuma - flowtila - oli parhaimmillaan. Jokainen lauluja kirjoittava kai pystyy samastumaan siihen outoon hetkeen kun laulu tulee ulos... aivan kuin olisi viikkojen ajan pyöritellyt mielessään jotain - ja sitten yhtenä yllättävänä hetkenä istuu alas ja se kaikki, - (alitajuinen prosessi) - sylkee itsensä ulos, kokonaisena klimppinä - hyvin lyhyessä ajassa. *** Silloin on parempi olla valmiina. Luonnoskirja avoinna, kynä 'terävänä', vessahädät hoidettuna ym ym.... Tuolla lailla itse kuvailisin laulujen tekemisen haastavuutta (vaikeutta). koko ajan pitää olla 'auki' vaikutteille - ja odottaa sitä oikea hetkeä. Tietysti päivät kuluvat jossain aivan 'muualla' - vaan itse ainakin koko ajan kerään materiaalia ja havaintoja. Samaa teen kun maalaan. Kerään materiaalia joskus viikkokausia. Sitten kuukausien tauon jälkeen syntyy 3-5 maalausta muutaman päivän aikana. Millä lailla tuota pitäisi mitata? Miten raha sopii tähän yhtälöön - Tuottavuus? Suomibrändi? kasvu? *** Kun kirjoitan naisesta, kirjoitan usein monesta tuntemastani tai tuntemattomasta naisesta. On kiehtovaa ja pakahduttavaa syöksyä unelmaan - on vapauttavaa ajatella jonkun olevan juuri sellainen. Ai millainenko? No sellainen, jonka edessä on vaikea hengittää pyörtymättä. Minun kohdalla niin on tapahtunut useasti. Siksi kai kirjoitan mielelläni niistä tuntemuksista. Jos joku väittää että maailmassa on joku tärkeämpi tuntemus kuin ihastuminen - no oman lapsen syntymä on myös aika kova juttu... vaan miksi näistä tuntemuksista ei pitäisi tehdä lauluja - tai rikki repivästä erosta? Juuri nehän aiheuttavat ne tunteellisimmat tuntemukset - ja kuolema, yksinäisyys, kaipaus, mitä näitä nyt on... J.Karjalaiselta oli kysytty - kirjoittiko hän 'Villejä lupiineja'-kappaleen rajatilassa - tai kertooko se laulu rajatilassa olemisesta... - hyvä kysymys! Wikipediasta rajatila-kohdalta löytyi tällainen artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ep%C3%A4vakaa_persoonallisuus Jos osaisin kirjoittaa *This land is your land' -veroisen kappaleen - tekisin sen toki mielelläni... vaan... *** Ainakin minun laulut kertovat kaikista ja ei kenestäkään. Minun on lähes mahdotonta sanoa mikä riimi on syntynyt ketäkin ajatellessa - koska eivät ne ole kaiketi syntyneetkään niin - vaan tietystä tunnelmasta tietyssä ajassa tietyssä paikassa. Tärkeintä on että minä olen ne tehnyt - sillä on merkitystä - minulle. Ne ovat minun 'sormenjälkeni' tähän aikaan, tai veistokseni tähän ilmastoon, arkkitehtuurini tähän maanosaan. Muistan yleensä vain missä laulu tuli ulos ensimmäistä kertaa. Usein laulut ovat allegorisia - 'vertauskuvannollisia'. Voin laulaa luonnosta ja henkilöstä samassa riimissä - jolloin esim. kukkaan puhkeaminen tarkoittaa monta asiaa... toki monimerkityksellisyys joskus ontuu - tai aina, vaan vain uskaltamalla epäonnnistua voi joskus myös onnistua... ja merkitysten on tapana muuttua ajassa... - mihin suuntaan, sitä ei voi hallita. Voin vain toivoa että laulujeni sanoitukset toimivat mieluummin monille monissa tilanteissa (sukupuolesta tai suuntautumisesta riippumatta) kuin että juuri kukaan ei niihin pysty samaistumaan... - teen parhaani - joo se ei riitä! :) *** Jos joku väittää tietävänsä että kyllä, tämä tietty Hautamäen laulu kertoo minusta - siitä - jostain tietystä (asiasta tai jostain muusta ...) - niin tulkoon ilmoittautumaan - ilmoittamaan. Voin sitten kertoa onko näin. Vaan tuskin on. Kiitokset elämänkumppaneilleni, olette olleet suuri inspiraationlähde. Kiitos KAIKKI 'ihanat' naiset, olette liikuttaneet minua! Kiitos myös kaikki IHMISET ja muut oliot (tekin olette ihania) - olette vaikuttaneet kaikkeen mitä minulle on tapahtunut, mitä olen ajatellut, missä olen liikkunut, ketä olen tavannut ym. ym. (En silti voi sanoa tehneeni laulua juuri sinusta, sori siitä). Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kiitos. Luoja armahda! :) Ystävällisin terveisin: laulukisälli Hautamäki, keväällä Turussa, näköetäisyydellä Tuomiokirkosta.